51. Pankkiryöstö

Ne pennoset, joita tanssiagentit eivät varasta tanssijalta, päätyvät thaimaalaiselle pankkitilille. Jokaisella esiintyvällä artistilla on luonnollisesti miljoonia pankissa. Minun miljoonani olivat Bangkokissa Siam Commercial Bankissa, Chidlomin konttorissa.

Eräänä päivänä tarvitsin käteistä sen verran, että pankkiautomaatin päivänostoraja ylittyi, joten kävelin tuttuun konttoriin ja otin jonotusnumeron. Mukanani minulla oli passi henkilöllisyyden tunnistamiseksi, ja myös konttorin johtaja tunsi minut. Rahaa ei herunut. Olin jättänyt epähuomiossa pankkikirjan kotiin. Ilman sitä ei pankkiin ollut asiaa edes kanta-asiakkaalla. Thaimaassa kaikki tilitapahtumat kirjataan samanlaiseen pankkikirjaan, joita Suomessa käytettiin joskus Vanhan testamentin aikaan.

Menin pankkiin seuraavana päivänä uudestaan kädessäni passi ja pankkikirja. Jonotettuani pääsin tiskille. Kaiken piti sujua sutjakkaasti kuin tanssi, kunnes nuori virkailijapoika huomautti, että allekirjoitukseni ei näyttänyt samalta kuin ennen. Täynnä virkaintoa hän kaivoi arkistoista esiin liki kymmenen vuotta aikaisemmin tekemäni allekirjoituksen, jonka olin raapustanut silloin muinoin, kun olin avannut tilin pankissa. Ei hätää – vedin pojan edessä olevaan paperiin uuden allekirjoituksen. Näyttikö nyt samalta? Ei näyttänyt. Allekirjoitin uudelleen, ja kiukun noustessa pintaan käteni piirsi mitä sattui. Nyt allekirjoitus ei mennyt sinne päinkään!

Minulla oli kiire töihin ja vartti aikaa nostaa rahat pankista. Viisitoista minuuttia oli kulunut ja poika tutkaili yhä kymmenen vuotta vanhaa allekirjoitusta. Mielestäni se oli aivan samanlainen kuin nykyinen allekirjoitukseni, joka koristi passin alareunaa. Poika oli eri mieltä. Hän ei antanut minulle yhtään bahtia, koska hänen tarkka silmänsä oli huomaavinaan asiassa jotain epäilyttävää.

Poika otti pankkikirjani ja passini ja vei ne sivuhuoneeseen. Hermostuin passin kadotessa näköpiiristä. Poika kävi näyttämässä allekirjoitustani esimiehelleen, jonka näin nyökkäävän, oletin että hyväksyvästi. Esimies tunsi minut, sillä olin asioinut aiemmin useita kertoja hänen kanssaan. Ei ollut mitään epäselvyyttä siitä, etteikö pienen konttorin henkilökunta olisi tiennyt, että olin sama henkilö, joka väitin olevani. Virkaintoinen nuori poika tuli takaisin ja pyysi minua allekirjoittamaan vielä kerran. Allekirjoitin kiukuissani noin kymmenen kertaa paperin reunamarginaalit täyteen ja kysyin haastavasti, kelpasiko!

Thaihymy oli kaukana huuliltani. Mikään allekirjoituksistani ei pojan mielestä ollut 100% identtinen. Hengitin hitaasti ja laskin japaniksi kymmeneen yrittäen säilyttää malttini ja kysyin pojalta, oliko maailmassa jonkun ihmisen allekirjoitus joka kerta täsmälleen samanlainen. Poika ei osannut vastata mutta näytti minulle tärkeänä vanhaa ja uutta allekirjoitustani alkaen analysoida niitä kirjain kirjaimelta: aa, bee, cee. Hän vakuutti minulle, että joka kirjain näytti erilaiselta. Viittasin hänen esimiehensä suuntaan ja sanoin, että mies tunsi minut ja pystyi todistamaan henkilöllisyyteni. Esimies käänsi päänsä pois kadoten takahuoneeseen.

Poika antoi minulle uuden jonotusnumeron ja lomakkeen käteen ja käski mennä jonottamaan toiselle palvelutiskille. Hän oli takavarikoinut passini ja pankkikirjani. Olin jo jonottanut kertaalleen, ja jonotusnumeroista piittaamatta marssin raivokkaasti jonon ohi levittäytyen lomakkeeni kanssa tiskille. Ilmoitin naisvirkailijalle, etten tiennyt, mitä minun oli tarkoitus tällä thaikielisellä lomakkeella tehdä, mutta minun käskettiin tulla tänne. Nainen kehotti minua allekirjoittamaan lomakkeen. Kieltäydyin allekirjoittamasta, kun en tiennyt, mikä paperi se oli. Nainen sanoi uudelleen, että minun oli laitettava nimi alle. Sanoin, etten allekirjoita lomaketta, jota en ymmärrä.

Korotin ääntäni niin että koko sali raikui ja sanoin haluavani keskustella pankinjohtajan kanssa. Minulle annettiin uusi jonotusnumero. Silloin paloivat päreet. Huusin pankin halki ensimmäiselle pojalle haluavani vain nostaa muutaman sadan euron edestä OMIA rahojani OMALTA tililtäni! Marssin pojan eteen ja vaadin saada takaisin passini ja pankkikirjani. Epäröiden poika antoi ne minulle, ilmeisesti peläten turvallisuutensa puolesta, ja syytä olikin.

Karjuin leijonan lailla tappavani kaikki ja vedin salamannopeasti kassista esiin miekan, jolla silppusin koko kauniisti hymyilevän punaposkisen pankkihenkilökunnan meetvurstiksi. Sitten vaihdoin järeämpään kalustoon ja jytyytin rynnäkkökiväärillä sisäänpyrkivistä vartijoista jauhelihaa. Heittelin silmittömällä kiihkolla granaatteja pitkin seiniä ja viimeisenä kaikesta räjäytin ydinpommilla koko talon ja kaupungin tuhkaksi!

Todellisuudessa nykäisin vain passini ja pankkikirjani turvaan pojan kädestä, sanoin kiitos niin jäätävästi kuin osasin, ja olin varma, että herkkä nuori thaimies tuntisi kylmän värinän syvällä selkärangassaan loppuelämänsä ajan. Harpoin pankista ulos. Melkein potkin ovien lasit säpäleiksi mennessäni. Olin niin raivoissani, että en tiedä, olenko koskaan elämässäni ollut niin vihainen. Hiukan lisää ärsytettynä olisin saattanut tappaa viattomia vastaantulijoita. En ollut aavistanut omaavani psykopaattisia taipumuksia.

Tein noin vartin lenkin kävellen ympyrää läheisen ostoskeskuksen pohjakerroksessa miettien, mitä tekisin. Kun olin hiukan rauhoittunut ja akuutein murhanhimo oli laantunut, kävelin takasin pankkiin ja asetuin jonoon. Huomasin kaikkien virkailijoiden vilkaisevan minua pelokkaan näköisinä. Nuori poika oli kadonnut ja hänen paikkansa oli tyhjä. Päädyin nuorelle naisvirkailijalle. Ilmoitin lyhyesti haluavani sulkea pankkitilini ja nostaa kaikki rahani. Asiallisesti tyttö haki kassakaapista julmetun pinon seteleitä, lastasi ne jättikokoiseen ruskeaan kirjekuoreen ja pyysi minua allekirjoittamaan paperin.

Allekirjoitin, ja tyttö katsoi allekirjoitustani hiukan liian pitkään. Pyysin paperin takaisin ja allekirjoitin muutaman kerran lisää ja sanoin olevani varma, että joku niistä kelpaisi. Tyttö ei sanonut enempää. Otin passini, pankkikirjani ja kirjekuoreni ja kävelin pankista ulos. En ollut koskaan kantanut niin paljon käteistä laukussani. Minusta tuntui aivan kuin olisin juuri ryöstänyt pankin. Onneksi ihmishengiltä oli säästytty.

miekka

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

Täällä on käyty

  • 88,750 kertaa
%d bloggers like this: